Blogikonna pääsi tänään kavereineen ulkoilemaan ensi kerran tänä vuonna. Aitaus täytyy tutkia tarkkaan, jos vaikka jokin olisi viime kertaan verrattuna muuttunut. Samoin kaikki syötäväksi kelpaava (eikä niin väliä, vaikkei ihan syötävää olisikaan) näyttää katoavan alta aikayksikön. :) Toivottavasti kelit jatkuvat tällaisina, niin konnia voi pitää enemmänkin ulkona. Tässä kuitenkin vähän kuvia:


Blogikonna itse puristautuneena aidan ja suojakatoksena toimivan laatikon väliin.


Lauman "johtaja" (ainakin omasta mielestään), kivitalon kokoisen egon omaava Vallu hakeutui heti Mimmin perässä suojaan.


Mitä sitä tuoreesta ruohosta, kun nää kuivat lehdet on paaaaljon parempia!! Kuvassa Ninnu.


Emmi miettii, miten pääsisi karkaamaan aitauksesta. Ainakin kovin tiiviisti tutkaili aidanvierustaa. Kilvessä oleva reikä on kyllä ummessa. Emmi on joutunut aikaisemmassa kodissaan koiran hampaisiin, joten reikä on sitä perua.

Vappupäivänä kävin äidin kanssa kävelyllä kotimaisemissa. Reissulle tarttui kamera mukaan ja tällaista tuli tallennettua:



Poltettu metsäkappale, joka aiheutti viime viikonloppuna äidin soiton johdosta ylimääräistä sydämentykytystä. Tämä siis ihan mummolani vieressä.


Kesällä kiva, talvella ei niinkään houkutteleva metsäpolku. Onneksi hirvikärpäsiä ei vielä näkynyt!




Valkovuokko oli vallannut maiseman tehokkaasti.


Kyllä mulle tämänkin kukan nimi kerrottiin, mutta ei voi muistaa. Äiti oli kovinkin innoissaan kun tätä löytyi, ei ole "vakkaripaikoilla" nähnyt enää vuosiin.

Ja vielä pihasta tuli räpsäistyä yksi kuva:


Käsitöistä kerrottakoon, että SNY.lle lähtevä paketti on päättelyä ja loppusilausta vaille valmis. Saattaa olla, että teen pakettiin mukaan vielä toisenkin jutun, mutta katsellaan, katsellaan. Nyt on työn alla vauvan jakku duunikaverin tulevalle lapselle. Duunikaveri jää äippärille tämän kuun loppupuolella, joten vähän hoppua pitää. Enköhän sen kuitenkin valmiiksi saa. :)

Nyt nauttimaan auringosta ja valvomaan konnia! Aurinkoista viikonloppua!