Ensin kokeiltiin tällaista ameriikan ihmettä:
Kyseessä siis valmis juoma. Muutama tällainen kattilaan ja langat perään. Puolikkaasta wool kerästä värjäytyi kauniin sininen. Ko. vyyhti jäi serkulle, enkä siitä tajunnut kuvaa ottaa.
Ensimmäinen oma värjäykseni oli Nalle Coloria. Tein aiemmin miehelle Cousteau-pipon ja loppukerä ei puhutellut enää lainkaan. Niinpä Strawberryä ja cherryä kattilaan ja tulos oli paljon kutsuvampi:
Sama lanka vähän kuivempana:
Itse tykkään kovasti, mutta tästä irtosi aika paljon väriä huuhdellessa. Tosin sama lanka värjäsi puikot jo ennen punaisen lisäystä, eli ei mitään uutta auringon alla.
Colori ei imenyt kaikkea punaista väriä, joten heitin väriliemeen vähän piristeitä ja iskin sekaan anopilta saamaani mysteerilankaa. Veikkaus on, että kyseessä on Isoveli. Ensin värjäsin puolet langasta, lisäsin vähän Grapea ja heitin koko vyyhdin uudelleen liemeen. Jouduin lisäämään vielä jonkin verran väriaineita, mutta tuli siitä lopulta ihan kiva.
Seuraavana vuorossa oli puuvilla. Huono idea. Ainoa mikä tarttui, oli punainen ja sekin hyvin huonosti: serkku värjäsi puolet langasta pinkillä ja puolet lilalla, lopputulos kokonaan vaaleanpunainen lanka...
Heitin viimeisen vyyhtini (edelleen mysteerilankaa) sekalaiseen liemeen (orange, pineapple, Blastin' berry cherry) puoliksi ja lopuksi vielä kokonaankin. Lisäilin sinne tänne vähän grapea ja langasta tuli tosi kiva:
Serkku värjäsi virolaisen villan toisen pään ensin orassiksi. Toisesta päästä _piti_ tulla lila, mutta pussit menivät vähän sekaisin ja vyyhdistä tulikin jotain ihan muuta. Parin uudelleenvärjäyksen jälkeen lanka kuitenkin alkoi näyttää jo vähän paremmalta ja lopputulos oli hyvinkin luonnonläheinen:
Sitten vaan reipas pyöräilyretki kotiin ja langat kotiin ulos kuivumaan:
Vasemmalta: epäonnistunut puuvillavärjäys (Novita Suvi), Nalle colori ja 2 x isoveli.
Edellisessä postauksessa mainitsin, että en löytänyt duunikaverille menneestä huivista kuvia, mutta löytyihän siitä sentään pari nuhruista kuvaa. Alla se vähemmän nuhruinen...
Töissä on tällä viikolla ovi käynyt hyvin tiuhaan. Perjantaina lähtiessäni irtisanomisilmoituksia oli tullut yhdeksän!! Toki työntekijöitä on useampi sata, mutta en ihan heti muista tuollaista aaltoa nähneeni. Pikkaisen alkaa paniikki nousemaan pintaan; tietävätkö he jotain, mitä itse en tiedä, pitäisikö tässä alkaa tyhjentämään pöytää vauhdikkaasti? En ole lähtijöiden kanssa suoranaisesti tekemisissä, joten järjellä ajateltuna asia ei minuun ja työtehtäviini juuri vaikuta, mutta tunnepuolta ei ole niin helppo hiljentää. :(
Mutta eipä tuolla kannata viikonloppua pilata. Pitänee vaan vierailla mol.fi:n sivuilla vähän useammin...
Kommentit