Monta kertaa piti lomalla päivittää blogia, mutta enpä saanut aikaiseksi. Mikä lie pläähky vaivaa. Asiaan vaikuttanee se, ettei mitään käsitöitä valmistu. Miehen siskonpojan villatakkia olen tehnyt, mutta valmiiksi se ei ole vielä päätynyt. Toisesta hihasta puuttuu vielä pätkä. Näinköhän on poika kasvanut ohi, ennen kuin saa takkia päälleen? No, onneksi on pikkuveli, jolle voin sitten takin lahjoittaa.. :D

Lomat tuli tosiaan lusittua ja tänään oli karu paluu arkeen; kello soi 5:30 kun piti heittää mies lentokentälle ennen töihin menoa. Mies juuri raportoikin, että Unkarissa on +20 astetta ja aurinko paistaa. No, kyllä se aurinko täälläkin paistaa, mutta ei tosiaankaan noilla lämpöasteilla, kiitos erittäin navakan tuulen.

Vähän kesän makuun päästiin pääsiäisenä Wienissä. Lämpöä ja aurinkoa riitti, varsinkin kun vaatteet oli valittu kotimaan +3 asteen mukaan. Vierailtiin Wienin eläintarhassa (mikä lie pakkomielle siitäkin on, että aina pitää eläintarhassa käydä, missä sitten ollaankin), jossa oli kivoja eläimiä, mm. sarvikuonoja, virtahepoja (oli kun olis peiliin katsonut!! :D), jääkarhuja, pingviinejä ja iiiihana panda. <3 Kuvia on kone pullollaan, jahka sais ne vaan muokattua nettiin sopivammiksi.

Lankaa tarttui mukaan 5 kerää, 2 kerää Noron sukkalankaa ja 3 vyyhtiä jotain ihkupihkua, jota on tällä hetkellä kaikilla, mutta jonka nimeä en muista. Yksi noro ja yksi ihkupihku-vyyhti siirtyivät jo aikaistetun synttärilahjan muodossa serkulle. Norosta on tulossa mulle sukat ja vyyhdit ovat vielä vähän arvoitus.

Päästiin myös maistamaan aitoa omenastruudelia (jonka sisus näytti pakastetulta jauhelihalta), sacher-kakkua (kaverin anoppi tekee parempaa) ja lautasen kokoinen Wieninleikekin tuli syötyä. Oli muuten hyvää!!

Niin ja olihan reissussa myös käsityöt mukana; serkku kävi poikansa kanssa meillä ennen matkaa ja kiinnitin huomiota pojan liian pieniin villasukkiin. Tottahan Lorelai-tädin piti lapsukaiselle uudet sukat tehdä. Arvioin vain jalan vähän liian pieneksi, joten eikun kärjet purkuun. Vielä en ole saanut tarvittavaa lisäsenttiä neulottua, mutta yritys on kova, notta tällä viikolla se tapahtuu. Which reminds me: Nunnu, voinko tulla teille hengaamaan perjantaina ennen kentälle menoa? Kone laskeutuu joskus kybän aikoihin illalla.

Huomenna alkaa puutalkoot. Naapurit kaatavat tonteiltaan puita ja pyysimme kaatamaan meiltäkin (tulee siis ihan metsuri paikalle, eivät eläkeläissedät lähde itsekseen kaatelemaan). Neljä puuta pitäisi mennä nurin joten raivattavaa riittänee. Vaadin valtavat tuliaiset, kun mies kerran sai luistettua hommasta!! Onneksi isukki on tulossa auttamaan.. (Äippä, saa liittyä seuraan keskiviikkona. Niin ja Nunnu kans!) Mutta tämän jälkeen pitäisi taas polttopuut riittää hetkeksi ja tonttikin saa valoa ihan uudella tapaa. Ihanaa!

Mutta nyt jatkamaan kiireistä respassa istuskelua. Väen vähentämisen johdosta meidän huone pääsee nauttimaan respavuoroista kolmena päivänä viikossa. Jei!!